Toiminimen perustaminen kuinka se tehdään ja mitä se maksaa.

Toiminimen perustaminen – kuinka se tehdään ja mitä se maksaa?

Julkaistu 23.9.2022

Toiminimen perustamisen hinta

Yksityisestä elinkeinoharjoittajasta käytetään puhekielessä yleensä nimitystä toiminimi. Liikkeen -tai ammatinharjoittaja tarkoittaa samaa asiaa ja se on yleisesti virallisempi nimitys toiminimelle.

Toiminimen perustaminen voidaan tehdä kahdella tavalla joko YTJ:n palvelussa tai suoraan OmaVerossa. Mikäli haluaa päästä perustamisessa ilmaiseksi, kannattaa toiminimi perustaa OmaVerossa. On kuitenkin otettava huomioon, että tällöin ei voi valita toiminimelle erillistä nimeä. OmaVerossa perustettuna toiminimelle saa y-tunnuksen ja sen voi rekisteröidä kaupparekisteriin sekä tarvittaviin verohallinnon rekistereihin.

Toiminimen perustaminen YTJ:n palvelussa maksaa alla olevan taulukon mukaisesti. OmaVeron ja YTJ -palvelun perustamisten suurin ero on se, että YTJ:n palvelussa voi toiminimelle rekisteröidä erillisen nimen.

PalveluSähköinen ilmoitus (€, sis. ALV 0 %)Paperi-ilmoitus (€, sis. ALV 0 %)
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimiyrittäjän) perustamisilmoitus60,00115,00
Yksityinen elinkeinonharjoittaja, jolla on jo Y-tunnus, mutta joka ei ole kaupparekisterissä, ilmoittaa tietonsa kaupparekisteriin60,00115,00
Toiminimen perustaminen hinnasto

Lähde: prh.fi

Toiminimiyrittäjien määrä Suomessa 2018 – 2022 – kuinka paljon perustetaan uusia toiminimiä?

Suomessa perustetaan vuosittain noin 40 000 yritystä, joista noin 50 % on toiminimiyrittäjiä ja noin 45 % osakeyhtiöitä. Kuukausitasolla tämä tarkoittaa keskimääräisesti yli 1600 perustettavaa toiminimeä. Toimintansa lopettavia yrityksiä on vuosittain 25 000–30 000.  Alla taulukko yritysten lukumääristä vuodesta 2018 alkaen (aktiivista toimintaa harjoittavien yritysten lukumäärä on selvästi pienempi).

HUOM! Yksityinen elinkeinoharjoittaja on toiminimiyrittäjästä käytetty virallinen ilmaisu.

Yritysmuoto3.1.20224.1.20212.1.20202.1.20192.1.2018
Osakeyhtiö262 380261 316266 134272 084270 553
Yksityinen elinkeinonharjoittaja237 564227 712218 656208 599204 031
Asunto-osakeyhtiö90 52189 67989 00888 01489 134
Kommandiittiyhtiö22 88825 41126 20726 82028 279
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö14 5734 8321 08200
Avoin yhtiö7 9248 9039 2659 53710 054
Osuuskunta3 3783 5413 8734 2764 229
Sivuliike1 1751 2371 2241 2121 184
Aatteellinen yhdistys646552529484442
Julkinen osakeyhtiö292266264260248
Osuuspankki141158172181192
Säätiö5046444341
Keskinäinen vakuutusyhtiö3232323233
Asumisoikeusyhdistys1517171717
Säästöpankki1213161919
Vakuutusosakeyhtiö1212131616
Vakuutusyhdistys67777
Valtion liikelaitos44333
Eurooppayhtiö21111
Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä11111
Eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän sivuliike11111
Hypoteekkiyhdistys11111
Julkinen vakuutusosakeyhtiö11100
Yhteensä641 619623 743616 551611 608608 486
Raportti yrittäjien määrästä Suomessa 2018-2022

Verohallinnon rekistereihin ilmoittautuminen

Perustetaanpa yritys sitten OmaVerossa tai YTJ:n palvelussa, tulee perustamisvaiheessa ottaa kantaa siihen, mihin Verohallinnon rekistereihin toiminimen tulee liittyä. Yleisimmät verohallinnon rekisterit ovat:

  • Arvonlisäverovelvollisten rekisteri
  • Ennakkoperintärekisteri
  • Työnantajarekisteri

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri

Verohallinto ylläpitää ja valvoo arvolisäverovelvollisten rekisteriä.  Alla lainaukset Verohallinnon ohjeistuksesta arvonlisäveroon liittyen. Hyvin usein toiminimen liiketoiminta on vähäistä, jolloin alla olevat rajat voivat olla merkityksellisiä toiminimi yrittäjän kannalta. Lisäksi kannattaa tutustua arvonlisäveron alarajahuojennukseen, joka koskee kaikkia arvonlisäverovelvollisia yrittäjiä, joiden liikevaihto on 15 000-30 000 euron välissä.

Milloin olet ALV-velvollinen?

Jos yritys harjoittaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa, yritys on yleensä arvonlisäverovelvollinen ja sen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin. Joissakin tapauksissa alv-rekisteriin ilmoittautuminen on vapaaehtoista, esimerkiksi silloin kun yrityksen liikevaihto on alle 15000 euroa vuodessa. Lisäksi on toimintaa, joka jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Tällaisesta toiminnasta yritys ei voi rekisteröityä alv-rekisteriin(Esimerkiksi asuntojen vuokraaminen tai lääkäri- ja sairaanhoitopalveluiden tarjoaminen).

Eli olet alv-velvollinen, kun tilikautesi liikevaihto ylittää 15000 €.

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen

Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon perusteella. Liiketoimintaa pidetään vähäisenä, jos yrityksesi liikevaihto tilikaudessa (12 kk) on enintään 15 000 euroa. Tämä raja koskee tilikausia, jotka ovat alkaneet 1.1.2021 tai sen jälkeen. Jos liikevaihto ylittää rajan, yrityksen pitää rekisteröityä alv-rekisteriin.

Yritys voi rekisteröityä vapaaehtoisesti alv-rekisteriin, vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi. Rekisteröinti voi kannattaa esimerkiksi silloin, jos yrityksesi ostaa verollista liiketoimintaa varten paljon arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluja. Kun yritys on alv-rekisterissä, näiden ostojen arvonlisäveron saa yleensä vähentää.

Arvonlisäveron verokausi on ajanjakso (kuukausi, neljännesvuosi, vuosi), jolta arvonlisävero pitää ilmoittaa ja maksaa. Verokauden pituus riippuu yrityksesi liikevaihdosta. 

Yleensä verokausi on kalenterikuukausi. Jos liikevaihto on pientä, yritys voi kuitenkin hakea pidempään verokauteen:

  • alle 100 000 euroa, arvonlisäveron verokausi voi olla neljännesvuosi. 
  • alle 30 000 euroa, arvonlisäveron verokausi voi olla neljännesvuosi tai vuosi.”

Ennakkoperintärekisteri

Verohallinto myös ylläpitää ja valvoo ennakkoperintärekisteriä. Ennakkoperintärekisteriin hakeudutaan joko yrityksen perustamisen yhteydessä tai myöhemmin erillisellä hakemuksella. Käytännössä on helpointa ja järkevää, että yritys hakeutuu aina ennakkoperintärekisteriin. Tällöin suorituksen maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamastaan korvauksesta, vaan työn suorittaja (esimerkiksi toiminimiyrittäjä) maksaa veronsa ennakkoverojen muodossa. Yrittäjän on tärkeää huolehtia, että määrätyt ennakkoverot ovat riittävät liiketoiminnan verotettavaan tulokseen, jotta vältytään jälkiveroilta.

Työnantajarekisteri

Verohallinnon näkökulmasta työnantaja on aina joko satunnainen tai säännöllinen työnantaja. Se, kumpaan ryhmään yritys kuuluu, määräytyy seuraavasti.

Yritys on säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja, jos:

  • Yritys maksaa vakituisesti palkkaa 2 tai useammalle työntekijälle.
  • Yritys maksaa vakituisesti palkkaa yhdelle työntekijälle ja lisäksi yhdelle tai useammalle työntekijälle, joiden työsuhde on tilapäinen tai tarkoitettu lyhytaikaiseksi.
  • Yritys maksaa palkkaa samanaikaisesti vähintään 6 työntekijälle, vaikka heidän työsuhteensa olisivat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

Yritys on satunnaisesti palkkoja maksava, jos:

  • Yrityksellä on palveluksessaan vain 1 vakituinen työntekijä, tai
  • Yrityksellä on palveluksessaan 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta.

Yrityksen pitää rekisteröityä työnantajarekisteriin, mikäli se on säännöllisesti palkkoja maksava työnantaja. Tällöin yrityksen tulee antaa ilmoitukset tulorekisteriin palkoista myös niiltä kuukausilta, kun palkkoja ei makseta.

Se sijaan, jos yritys on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, ei sen tarvitse rekisteröityä työnantajarekisteriin. Tällöin yrityksen tulee antaa ilmoitukset tulorekisteriin vain niiltä kuukausilta, kun palkkoja maksetaan.

Erityisenä huomiona toiminimen kohdalla on mainittava se, että toiminimiyrittäjä ei koskaan maksa itselleen palkkaa vaan rahan ottaminen yrityksestä tapahtuu yksityisnostoina ja verojen maksaminen tapahtuu ennakkoverojen kautta. Sen sijaan toiminimiyrittäjällä voi olla työntekijöitä, joille hän maksaa palkkaa.  Tällöin pohdittavaksi tulee täyttyvätkö yllä mainitut säännöllisesti palkkoja maksavan työn antajan ehdot. Jos ne täyttyvät, tulee työnantajarekisteriin ilmoittautua.

Lähteet

Prh.fi

Vero.fi

Ytj.fi

Haluatko, että perustamme toiminimen ilmaiseksi puolestasi? Ilmoittaudu tästä!

Rekisteröidy ilmaiseksi TiliJaskaan tästä!